Dakar 2018 – Peru jäi taakse

Viisi päivää Dakaria on takana ja täynnä yllätyksiä. Perussa ajettavaa osuutta Lima-Arequipa ei varmaan kukaan uskonut niin vaativaksi kuin mitä se loppujen lopuksi oli. Perun viisi päivää olivat 90% dyyniajelua, mutta dyynit olivatkin jotain muuta kuin oletettiin. Perun dyynien hiekka on erittäin pehmeää. Peugeot -kuljettaja Stephane Peterhansel kertoi, että dyynillä pysähtyminen merkitsi 90% myöskin kiinnijäämistä. Niinpä viiden päivän aikana varmaan jokainen kilpailija kaivoi kulkupeliään irti dyynihiekasta. Ja koskaan ei vielä ole nähty dyynin harjalle kaatuneita autoja kuin Perussa. Perun dyynit olivat myös jyrkkiä, reunan yli mentäessä saattoi edessä olla muutaman metrin pystysuora pudotus. Lisäksi dyynien välissä kulkevilla kanjoneilla saattoi olla pystysuoria aukkoja, vähän niin kuin hiidenkirnuja.

Suunnistus aiheutti myös suuria ongelmia. Dakarin lähtötavan mukaan edellisen päivän voittaja lähtee ensimmäisenä, laittoi navigoinnista vastaavat koville, varsinkin bike -luokassa. Suunnistusmissejä sattui useammalle. Eli Peru laittoi kilpailijat todella testiin, mutta kukaan ei valitellut enää WRC:n tyyppisestä nopeuskilpailusta. Huomenna reitti siirtyy Bolivian puolelle ja merenpinnalta noustaan aina yli 4 700 metrin korkeuteen totaalisesti eri olosuhteisiin. Nyt eivät El Ninon sääilmiön rankkasateet haittaa, sillä El Ninon jälki-ilmiöstä kärsivät nyt Pohjois-Amerikassa asuvat ja toisaalta Tyynenmeren toisella puolen olevat Filippiinit ja Malesia.

Bike -luokka

Bike -luokassa näyttää KTM:n vuosia jatkunut hallinta olevan ohi. Yamaha ja Honda ovat nousseet tasavertaiseksi kilpailijaksi. KTM kärsi kovan menetyksen, kun viime vuoden voittaja Sam Sunderland joutui sairaalaan, loukattuaan hypyn alastulossa selkänsä. Muita nimekkäitä keskeyttäjiä Joaquim Rodrigues (Hero), Adrien Metge (Sherco), Walter Nosiglia (Husqvarna).

Viiden päivän jälkeen kärjessä ajaa Yamahan Adrien van Beveren, hänestä Kevin Benavides (Honda) on jäänyt tasan minuutin. Itävallan Matthias Walkner on paras KTM:n tehdaskuljettaja vain 14 sekuntia Benavideksen takana. Walkner kirjoitti muuten juuri ennen Dakaria varsin rahakkaan jatkosopimuksen KTM:n kanssa aina vuoteen 2020 asti. Seuraava kaksikko Hondan Joan Barreda ja Yamahan Xavier De Soultrait ovat jääneet kärjestä 7. minuuttia. KTM kaksikko Toby Price ja Antoine Meo tulevat seuraavina. Bike -luokka on erittäin tasainen sillä 10. sijalla oleva Ricky Brabec (Honda) on jäänyt kärjelle vain 25 minuuttia. Muista tehdastalleista Husqvarnan ykköstähti Pablo Quantanilla ajaa sijalla 9. eli erinomaisissa asemissa. GasGasin Johnny Aubert on sijalla 13. ja paras Sherco -kuljettaja on Metgen kaatumisen jälkeen Juan Pedrero Garcia sijalla 15. Rookie -kuski espanjan Oriol Mena tuo Heroa sijalla 21. Ei tehdastalli kuljettajista on parhaana espanjan kokenut Gerard Farres Guell, joka tuo Himoinsa -tallin KTM 450 Rally Replicaa komeasti sijalla 8. Paras naiskuljettaja on odotetusti KTM:n tehdasteamissä ajava Laia Sainz sijalla 18. Bike -luokassa on myös tämä ns. tosimiesten luokka eli he ajavat ja huoltavat itse pyöränsä. Luokassa on käynyt kato, sillä viiden päivän jälkeen on ainoastaan 10 kuljettajaa on mukana. Marathon -luokka johtaa romanian Emanuel Gyenes KTM 450 Rally Replicalla. Gyenes on kärkeä perässä 16t 51”31′. Bike-luokka on viiden päivän jälkeen kokonaan avoin ja odottaa sopii Australian KTM -kuskin Toby Pricen kiihdyttävän vauhtia.

ATV -luokka

ATV -luokka oli kahden Yamaha -kuskin sekuntitaistelua aina tähän päivään asti. Nimittäin Sergey Kariyakin rullasi tämän päivän etapilla Yamaha Raptorinsa niin ettei mahdollisuutta jatkaa enää ollut. Samassa rytäkässä Sergeyltä myös murtui ranne, joten Dakar 2018 on ohi hänen osaltaan. Kariyakin keskeytyksen jälkeen Chilen Ignacio Casale johtaa ja hallitsee Quad -luokkaa. Quad -luokka on hyvin eteläamerikkalainen ja Yamaha -vetoinen. Casalen jälkeen rapiat tunnin perässä tulevat Alexis Hernandez (CHL), Pablo Copetti, Nicolas Cavigliasso, Gustavo Galleco ja Jeremias Ferioli (ARG). Puolan Rafal Sonik ajaa seitsemäntenä reilut puolitoista tuntia Casalea perässä. Paras ei Yamaha on hollannin Kes Koolen Barren Racerillä, sijoitus on kahdeksas, mutta kärkeen on jo matkaa melkein kolme tuntia. ATV -luokassa ajetaan myös 4×4 vetoisilla ja siinä johdossa on Argentiinan Daniel Mazzucco ennen puolan Kamil Wisniewskiä. Kokonaistilanteessa Mazzucco on sijalla 16. (5t 04”01′) ja Wisniewski sijalla 22. (6t 38”07′). Molemmilla on alla Can-Am Renegadet.

Auto -luokka

Autoissa on ollut katoa, tehdasteameistä eniten menetyksiä ovat kokeneet Minin X-Raid -talli ja Peugeot. Mini lanseerasi tämän vuoden Dakariin uuden Mini Buggyn. Kolmen uuden Buggyn lisäksi teamissä neljä kuskia ajoi paranneltua Mini Works Rallyeta. Minin panostus oli tänä vuonna varmaan suurin monin vuosiin. Viiden päivän jälkeen voi sanoa kisan olevan Minin kohdalta ohi ainakin, jos ajatellaan podium sijoituksia. USA:n kovasti hehkutettu moninkertainen Baja- voittaja Bruce Menzies veti Buggynsa kuusi-seitsemän kertaa ympäri 6 km lähdöstä. Toisen kisapäivän uhreihin kuuluivat myös Saudi-Arabian Yazeed Al-Rajhi ja Argentiinan Boris Farafulic, jotka onnistuivat kolaroimaan Mininsä keskenään keskellä aavikkoa. Neljäntenä päivänä Nani Roma veti oman Mininsä tyylikkäästi katolleen vähän ennen maalia, niin että Nani vietiin sairaalaan(ei kuulema ole luita poikki). Seitsemästä Ministä siis jatkaa vielä viisi, mutta millä sijoilla. Parhaana on satelliitti teamissä Orlenilla ajava puolan Jakob Przygonski sijalla 8, vajaa kolme tuntia kärjen perässä, Argentiinan Orlando Terranova ajaa sijalla 12. ja 4 tuntia kärjen takana, Mikko Hirvonen on sijalla 15. vajaat viisi tuntia kärkeä perässä, Chilen Boris Garafulic on sijalla 28. reilut 10 tuntia kärjen takana perässään Saudi-Arabian Yazeed Al-Rajhi. Suurin toivein matkaan lähteneen Mikko Hirvosen kisa on mennyt lähinnä auton irrottamiseen hiekasta. Kylmä fakta on se, että vaikka Hirvosella menisi kaikki putkeen, niin kuin neljäntenä päivänä, niin kärkivauhtiin (lue Peugeot) hän ei ehdi. Dakar 2018 ei varmasti ole mennyt tallipäällikkö Sven Quandtin toiveiden mukaan.

Peugeot lähti neljän auton voimin, joista kaksi on poissa pelistä. Cyril Despres rikkoi toissa päivänä Peugeotin takaripustuksen ja eilen Sebastin Loeb joutui keskeyttämään, kun dyyniharjanteen jälkeen tuli oletettua isompi pudotus. Auto jäi kiinni ja apukuljettaja Daniel Elena vietiin helikopterilla sairaalaan (häntäluu murtunut). Loebin toiveet Dakarin voittamisesta ainakin Peugeotilla valuivat samalla hiekkaan. Peugeotilla on silti viiden ajetun päivän jälkeen kaksoisjohto kahden kovan eli Stephane Peterhanselin ja Carlos Sainzin voimin. Cyril Despres jatkaa myös Dakaria, mutta hän on jo reilut 41 tuntia Peterhanselia perässä. Ajaminen on lähinnä kuriositeetti.

Peugeot kaksikon takana tulee sitten Toyota. Kolmen auton voimin järjestyksessä Ten Brinke, Nasser Al-Ayttiah ja De Villiers. Toyota armeija on jäänyt Peugeoteista reilun tunnin verran. Toyotien jälkeen tulee yksityistallin PH-Sportissa ajava arabiemiraattien sheikki Khalid Al Quassimi Peugeotilla. Hänen perässään tulee yllätysnimi eli italian Eugenio Amos SMS Buggylla kaksi tuntia kärkeä perässä. Martin Prokop on Ford Rangerilla yhdeksäs ja top-10 mahtuu vielä yksi buggy eli Ranskan Patrick Sijeyrol LRC Buggylla. Renault/Dacia Dustereista jatkaa enää yksi eli Carlos Souza ajaa sijalla 26. Kiinan Borgward -team menee ensikertalaiseksi todella hyvin, sillä paras Borgwarden on sijalla 13. Perun WRC-kuskin Nicolas Fuchsin ajamana. Yksityistalli Overdriven Toyotista on nopeimpana hollantilaisen Peter Van Merksteijn kuskaama Hilux. Sijalla 11. reilut kolme tuntia kärkeä perässä. Aika näyttää ottaako Stephane Peterhansel uransa 14. Dakar -voiton? Tuskin muita uhkaajia on kuin tallikaveri Carlos Sainz ja Gazoo Racingin Toyotat.

Side-by-side

Luokassa kärkipaikasta kisaavat Brasilan Reinlado Varela ja Perun Juan Ramos. Molemmilla on allaan Can-Am Maverickit. Heidän jälkeensä tulevat Polariksen RZR:t. Tosin kolmantena oleva Ranskan Patrice Garrouste on jäänyt jo puolitoista tuntia Can-Am kaksikolle. Yamahoille Dakar on ollut kärsimys. Vain kaksi jatkaa ja nekin yli 10 tunnin päässä kärjestä.

Kuorma-autot

Sen jälkeen, kun Dakar voittaja Gerard De Rooy (Iveco) ilmoitti jättävänsä Dakarin väliin ja kun samaan syssyyn tuli myös MAN-team Eurol/Vekan ilmoitus poisjäännistä pidettiin ensiarvailussa Dakaria lähinnä KAMAZin keskinäisenä taistona. Toisin kuitenkin kävi. Kamazitkin juuttuivat Perun dyyneihin. Kaksi nimekästä keskeyttäjää mahtuu myös joukkoon. Tsekin Alec Loprais Tatrallaan keskeytti tekniseen vikaan, ek 4:lla meni ensiksi ohjaustehostin ja matka loppui lopulta turboahtimen hajoamiseen. Renault Sherpalla matkaan lähtenyt Mammoet teamin ykkösnimi Martin Van Den Brink joutui myös keskeyttämään samalla ek:lla. Renaultista katkesi ensiksi vetoakseli ja lopulta hypyssä irronnut tukivarren pää teki reiän moottorin öljypohjaan. Kisa oli siinä.

Luokan johdossa on Venäjän Eduard Nikolaev, joka myös puolustaa viime vuoden voittoaan. Hänestä tosin vain minuutin päässä Argentiinan Federico Villarga De Rooyn teamiltä lainatulla Iveco Torpedolla. Tämä kaksikko on selvästi erottautunut muista. Sillä kolmantena tuleva valko-Venäjän Siarhei Viazovich on MAZillaan jäänyt jo 2½ tuntia. Seuraava parivaljakko tsekin Martin Macik (LIAZ) ja japanin Teruhito Sugawara (Hino) on jäänyt reilut 3 tuntia kärkikaksikosta. Reilun neljän tunnin päässä tulee KAMAZ -kaksikko Sotnikov ja Mardeev sekä Iveco -kaksikko Ardavichus ja Van Genugten. Top-10 mahtuu vielä yksityistalli Dakarspeedissä ajava Maurik Van Den Heuvel Scanialla. Buggyra Teamin Tatroille rallin alku on ollut raskas, siihen on mahtunut niin tekniikan kanssa taistelua, rengasrikkoja ja kiinni juuttumisia. Niinpä Buggyran Martin Soltys ajaa sijalla 11. ja ykköstähti Martin Kolomy ajaa sijalla 14. Luokan varsinainen yllätys on Siarhei Viazovichin sijoitus MAZilla, samoin kuin Sugawara ajaa elämän parasta Dakaria Hinolla. Samaa voi sanoa tsekkiläisellä LIAZilla ajavaa Martin Macikia. Liaz 111.154 -mallissa on Ivecon 13-litrainen diesel, joka antaa 970hv/4500rpm. Painoa LIAZilla on 8.500kg. Polttoainetta mahtuu matkaan hulppeat 800 litraa. Boliviassa odottavat kuitenkin täysin eri maastot kuin Perussa ja varsinkin rallin loppupuoli on sopinut Kamazeille.

Tänään reitti (447 km) jatkuu Perun Arequasta Bolivian La Paziin. Samalla tulee eteen Andien vuoristot, parhaimmillaan reitti kohoaa 4 700 metrin korkeuteen. Siinä otetaan sekä miehistä, että autoista mittaa. Reitin päätöspiste La Paz sijaitsee sekin 4 000 metrin korkeudessa. Ja huomenna La Pazissa vietetään Dakarin ainoa lepopäivä. Bolivia näyttää myös onko Gazoo Racing saanut Toyotat toimimaan korkeassa ilmanalassa, kahtena edellisenä vuonna Toyotat ovat kärsineet huomattavasti muita enemmän tehohävikistä juuri Andeilla.

DAKAR 2018 – Dream. Dare. Live It.

Vuoden 2018 Dakar on kokenut paljon muutoksia, paljonkin kritiikkiä saanut reitti on mennyt paljolti uusiksi. Dakar 2018 starttaa Perun pääkaupungista Limasta 6.1.2018 ja päättyy Argentiinan Cordobaan 20.1.2017. Matkaa kertyy yhteensä reilut 9.000 km, joista erikoiskokeiden osuus on reilut 4.500km. Erikoiskokeita on kaiken kaikkiaan 14, joista seitsemän puhtaita dyynejä. Dyynien osuutta on lisätty huomattavasti viime vuotuisesta. Boliviassa noustaan taas korkealle, viisi päivää vietetään yli 3.000 metrin korkeudessa. Dakar 2018 on järjestäjien mukaan ennen kaikkea tarkkaa suunnistusta vaativa kilpailu. Kilpailun ainoa lepopäivä vietetään Bolivian La Pazissa perjantaina 12.1.2018. Kilpailun pisimmällä erikoiskokeella (Uyuni-Tupiza) on mittaa reilut 500km ja sitä pidetään muutenkin yhtenä vaativimmista. 500km yli 3.500 metrin korkeudessa, hiekkadyynejä ylös ja alas. Reilut 350 pyörää, autoa, kuorma-autoa ja mönkijää lähtee tänäkin vuonna tavoittelemaan erämaarallien kuninkaan titteliä.

Pyörät

Bike -luokassa on seitsemän tehdastallia eli KTM, Honda, Yamaha, Husqvarna, Hero, Sherco ja Gas Gas. KTM lähtee viime vuoden voittajan Sam Sunderlandin johdolla, muutenkin tehdasteam on kivikova. Pitkästä loukkaantumisesta toipunut Australian Toby Price, Mathias Walkner, Antoine Meo, Laia Sainz ja Luciano Benavides. Uudistettu KTM 450 Rally on saanut kokonaan uuden moottorin ja moottorinohjausjärjestelmän, uuden rungon ja takahaarukan. Samoin polttoainetankkia ja muutamia paneeleita on muotoiltu uudestaan. KTM on tänäkin vuonna selvä voittajasuosikki.

Kovimman vastuksen KTM:lle antaneen Hondan tehdasteam. Paulo Goncalves, Michael Metge, Ricky Brabec, Kevin Benavides ja Joan Barreda on varmasti yhtä kovaa luokkaa kuin KTM:n team. Honda CRF 450 Rally on kokenut pieniä parannuksia, joten pyörissäkään ei pitäisi olla paljon eroa. Toivottavasti Hondan tie ei tyssää tyhmiin aikasakkoihin niin kuin viime vuonna.

Kolmas iso tehdastalli on Yamaha. Kuljettajien kärkinimenä toimivat tutut Adrien Van Beveren ja Xavier De Soultrait. Ns. kakkoskuljettajan virkaa hoitavat Rodnet Faggotter ja Franco Calmi. Tehdaspyörä Yamaha WR450F Rally onko kokenut muutoksia Dakaria varten. Moottorin modifikaatioista on vastannut GYTR ja esim. polttoainekartat on uusittu kokonaan. Akrapovic on valmistanut titaanista tehdyn pakoputkiston. Takatukivarsia on pidennetty 2 cm antamaan enemmän vakautta nopeille vauhtijaksoille. Paremman ajoasennon saamiseksi on polttoainetankkia muotoiltu uusiksi, etuiskunvaimentimet on vaihdettu Bos Suspensionin tuotteisiin ja takana ovat KYBit. Etulaikan kokoa on kasvatettu 300mm asti. Painoa pyörällä on 142kg (kuivapaino). Eli varsin kevyt peli.

KTM:n omistuksessa oleva Husqvarna lähtee kahden kuskin voimin. Ykköstähtenä tietysti Pablo Quintanilla ja toista kertaa starttaava Andrew Short. Andrew Short on kerännyt meriittinsä USA:n kivikovassa Motocross -sarjassa. Husqvarna FR450 Rally on kokenut pieniä muutoksia. Pyörää on kevennetty ja sen ajettavuutta vauhdikkaassa ajossa on myös parannettu. Ainakin Pablo Quintanilla on erittäin tyytyväinen FR450 Rallyn nykyiseen painokseen.

Sherco TVS lähtee kolmen tehdaskuskin voimin Dakariin. Ykköskuljettajana on Joan Pedrero ja häntä säestävät Ranskan Adrien Metge ja Intian Aravind Probhakar. Sherco TVS Apache RTR 450 on kokenut muutoksia lähinnä moottoripuolella. Nokka-akseli on uusittu ja samoin venttiilien ajoitus on säädetty uusiksi. Tällä on pyritty saamaan moottorin keskialueelle lisää tehoa, moottorin yläpäätä on myös muutettu lisätehojen saamiseksi Dakarin vauhtiosuuksille. Ainakin Joan Pedrero on asettanut itselleen tavoitteen olla kymmenen parhaan joukossa maalissa.

Hero lähtee Dakariin kolmen kuljettajan voimin. Portugalin Joaquim Rodrigues lähtee toiseen Dakariinsa (viime vuonna matka päättyi kaatumisessa saatuihin vammoihin), kun taas C.P. Shivashankar (47. sija Dakar 2017) lähteen neljänteensä. Kolmas kuljettaja Portugalin Oriol Mena lähtee rookiena ensimmäiseen Dakariinsa. Hero 450 Rally on käytännössä rakennettu saksalaisen virityspajan Speedbrainin toimesta. Hero ilmoittaa myös teholukemat. Yksisylinterisestä 450cc koneesta otetaan irti 54 hv.

Gas Gas lähtee kolmen nimekkään kuljettajan voimin. Dakarin ensikertalainen Christian Munoz on moninkertainen Espanjan motocross mestari, kun taas Johnny Aubert on kaksinkertainen enduron maailmanmestari. Aubertille Dakar 2018 on myös ensimmäinen. KTM:ltä Gas Gasille isolla rahalla siirtynyt Jonathan Barragan on puolestaan motocrossin moninkertainen maailmanmestari. Gas Gasille KTM:ltä on siirtynyt myös lajin elävä legenda eli tallipäälikkö Giovanni Sala. Sala on varsin luottavainen Gas Gas EC300 Rally pyörään ja samoin kuljettajiin. Gas Gas on panostanut tämä vuoden Dakarin ja ainakin odotukset tuloksien suhteen ovat kovat.

Mönkijät

Mönkijä -luokka on jaettu kahteen osaan: 2-vetoiset ja nelivetoiset. Kaksivetoisissa Yamaha Raptor jatkaneen voittokulkuaan niin ylivoimainen Yamaha on ainakin paperilla. Kuljettajaluettelo on komea…Kariyakin, Casale, Sonik, Copetti, Dutrie, Gonzales…kolmesta mukana olevasta Hondasta voidaan olettaa ainoastaan Walter Nosiglian pystyvän rikkomaan Yamaha rintamaan. Oman mausteensa tuovat Barren Racerillä ajava Kees Koolen ja tsekkiläistä Hawk 690 Ibox raaseria kuskaava Tomas Kubiena. Jos kaksivetoiset ovat Yamahan juhlaa niin nelivetoisissa juhlii Can-Am. Kaikki 14 matkaa lähtevää mönkijää ovat Can-Am Renegade -mallia. Ryhmä on sen verran tasainen, että kärkipään kuljettajia on aikaista veikata. Etelä-Amerikasta voittaja löytyneen Mazzucco, Carlos Pinto, Lopez…Wisniewski Puolasta tai Massey USA:sta voivat löydä kiilaa. Mutta viime vuonna nähtiin luokan arvaamattomuus.

UTV side by side

Viime vuonna UTV -luokka ajettiin ensimmäisen kerran omana luokkanaan. Vielä vähän epävirallisena… nyt luokka on nostettu samalle arvotustasolle kuin muutkin. Polaris on mukana ainoana ns. tehdasteaminä. XtremePlus Polaris Factory Team ajattaa viittä RZR 1000XT+30 UTV:tä. 1000XT+30 on rakennettu pelkästään erämaakisoja ajatellen XtremePlus Teamin toimesta. Moottorina on vapaasti hengittävä 999 kuutioinen, jonka jäähdytystä on parannettu, Variaattori ja vaihteisto ovat vakiot. Suurimmat muutokset on tupla-akkujen, isomman tankin ja kahden varapyörän saamisessa mukaan. Iskunvaimentimet on vaihdettu Reigerin -vaimentimiin. Muut muutokset koskevat lähinnä tukivarsien vahvistamisia. Itse jousitusgeometriaa ei ole muutettu. Rengaskokona on 30”x10”x14”.

Can-Am Maverick X3:lla lähtee neljä teamiä ja ensimmäistä kertaa mukana ovat myös Yamahat. Kolme teamiä ajaa Yamaha YXZ1000R:llä. Mielenkiintoista on, että vain yhdellä kuljettajalla on aikaisempaa kokemusta Dakarista, kaikille muille Dakar on se ensimmäinen. Se kokenut kuljettaja on Portugalin Camelia Liparoti. Hänelle 2018 Dakar on kymmenes, muut yhdeksän Dakaria on ajettu ATV -luokassa. Viimevuonna sijoitus oli 13. ATV -luokassa. Nyt on alla Yamahan tonninen sekventiaalivaihteistolla varustettu peli, jota ajetaan aivan eri tavalla kuin mönkijää.

Autot

Viimevuoden kolmoisvoittaja eli Peugeot lähtee tutulla nelikolla kisaan. Eli Stephane Peterhansel, Carlos Sainz, Sebastian Loeb ja Cyril Depress. 3008 DKR Maxi on paranneltu versio viime vuodesta. Se on nyt 10cm leveämpi, ollen sääntöjen maksimileveydessä 240cm. Kahdella turbolla varustettu 3.0 -litrainen V6 diesel antaa 340hv/5000rpm ja maksimivääntöä on luvattu 800 Nm. Moottorin perässä kuusi vaihteinen suorakytkentä laatikko. Huippunopeudeksi on Dakar -välityksillä saatu 200km/h. Kori on kokonaan hiilikuitua. Jousituksesta huolehtivat kierrejouset ja säädettävät iskunvaimentimet. Joustovaroja on 460mm. Pysähtymisestä puolestaan huolehtivat 355mm kokoiset levyt edessä ja takana. Vanteet ovat magnesiumista (17”x8,5”) ja renkaina ovat BFGoodrich All-Terrain T/A KDR2 -kisarenkaat, kokoa 37″x12,5”x17”. Dieseliä mahtuu kyytiin kerralla 400 litraa. Varsinaisen paukun Peugeot järjesti ilmoittamalla lopettavansa Dakar -ohjelmansa tämän Dakar 2018 jälkeen. Myöskin neljä huippukuskia on vapautettu siirtymään muille markkinoille Dakarin jälkeen. Ilmoitus antoi vain lisää pontta huhuille, että Peugeot olisi tulossa takaisin rallin WRC -sarjaan. Eikä esim. Sebastian Loeb suoraan kieltänytkään asiaa. Varsinaiseksi syyksi Peugeot ilmoitti järjestäjien suunnitteleman 2-vetoisten buggyjen a’la Peugeot kieltämisen jatkossa Dakarissa.

BMW:n tehdas team eli X-Raid Team lähtee matkaan seitsemän Minin voimin. Kokonaan uusi malli on Mini John Cooper Works Buggy eli Minin ensimmäinen takavetoinen, keskimoottorilla varustettu buggy. Buggyssa on käytetty Rallysta tuttua BMW:n 6-sylinteristä, 3.0 -litraista dieseliä varustettuna kahdella turboahtimella. Tehoja suora kutonen antaa 340hv ja vääntöä 800 Nm. Peugeot sai nyt viimeiseksi Dakar vuodekseen yhden kovan haastajan keskimoottori Hiluxin lisäksi. Buggya kuljettavat Suomen Mikko Hirvosen lisäksi Yazeed Al-Rajhi ja USA:n Bryce Menzies. Bryce Menzies on voittanut kolme kertaa USA:n Baja 500 -kilpailun ja hänellä on myös USA Offroad -sarjan SCORE mestaruus. Mikko Hirvosella on muutama tuhat koeajokilometriä takana ja hän kertoi 2-vetoisen olevan täysin eri ajettava kuin 4×4 Mini. Erot ovat suuret varsinkin nopeilla, mutta kuoppaisilla teillä. Buggy on huomattavasti parempi ajettava ja nopeampi kuin 4×4 Mini. Buggyn joustovarat ovat aivan eri luokkaa kuin 4×4 Rallyn ja pitää myös muistaa takapyöräluistot. Miinuspuolena tulee isojen dyynien ylittäminen. Ajotekniikka on kokonaan toinen ja Mikon ainoa kysymysmerkki on miten Mini Buggy selviää Perun ja Argentiinan pitkistä dyynijaksoista. Tuttua Mini John Cooper Works Rally autoa ajavat Argentiinan Orlando Terranova, Espanjan Nani Roma, Puolan Jakub Przygonski ja Chilen Boris Garafulic. 4×4 Miniin on tehty pieniä muutoksia, painoa on pudotettu 100kg ollen nyt 1850kg, joustovaroja on kasvatettu sääntöjen sallimaan maksimiin eli 280 milliin. X-Raidin tallipomo Sven Quandt on hyvin luottavainen 4×4 mallin suorituskykyyn ja luotettavuuteen.

Toyota Gazoo Racing lähtee mukaan kolmella tehdas autolla. Kuskeina toimivat vanha Dakar kettu ja voittaja Giniel De Villiers, Nasser Al Attiyah ja uutena miehenä Hollannin Ten Brinke, joka ajoi ennen Hiluxia Prodrive -tallissa. Ten Brinken kartturina toimii muuten Michel Perin, joka puolestaan muistetaan aikaisemmista Dakareista Mikko Hirvosen kartturina. Uusi 4×4 Hilux on kokenut suuria muutoksia. Lexuksen nokalta tuttua vapaasti hengittävän V8 -moottorin paikka on siirtynyt eteenpäin. Nyt se sijaitsee heti etuakseliston jälkeen. Siirron myötä koko jousitus on jouduttu suunnittelemaan uusiksi, moottorin ilmanottoa on parannettu ja autoa on saatu myös kevyemmäksi. Gazoo Racingin tallipomo Glyn Hall on tyytyväinen sääntömuutoksin, joilla vapaasti hengittävien V8 -koneiden ja turboilla vahvistettujen diesel -moottoreiden (lue Peugeot ja Mini Buggy) eroja on kavennettu. Ilmamäärän rajoittaminen on hyvin tehokas keino tähän.

Renaultin Duster Dakar Team lähtee kahdella Dusterilla Dakariin. Kärkikuljettajaksi on hankittu kokenut ja menestynyt Portugalin Carlos Souza, toista autoa kuljettaa Emiliano Spatarro. Dusterin menestys ei ole tyydyttänyt Renaultia ja Renault näyttää keskittyvän paljolti F1 -sirkukseen. Huhujen mukaan ranskalainen öljyjätti Elf ottaisi jatkossa Renaultin Dakar Teamin johtajuuden. Itse Dusteriin tehdyistä muutoksista ei ole hiiskuttu sanaakaan ulospäin.

Beiqi Foton Motors on kiinalainen autotehdas, joka valmistaa kaikenlaista pakuista kuorma-autoihin ja traktorista maansiirtokoneisiin. Foton herätti henkiin myös saksalaisen jo unohduksiin menneen Borgward -automerkin. 1960 -luvullahan Borgward tunnettiin erittäin laadukkaana autona. Muutamia on vielä Suomessakin jäljellä. Borgward on nyt nousemassa maihin Etelä- Amerikan automarkkinoille, keihäänkärkenä Borgward BX7, ajan mukainen SUV-maasturi. Dakar-Borgward BX7 kuljettavat Perun Nicolas Fuchs, joka on parempi tunnettu Ford Fiestan ratista WRC2 -kilpailuissa sekä Hollannin Erik Wievers.

Yksityistallit jäävät tänä vuonna selvästi tehdastallien varjoon. Overdrive -tallin vakiokuljettajista Al-Ayttiah siirtyi Toyotan tehdastalliin, Nani Roma siirtyi Minin tehdastalliin ja Erik Van Loon jättää Dakarin kokonaan väliin ja keskittyy välillä päätoimialaansa eli monialan yrityksensä Van Loon Groupin tehtäviin. Overdrive joutuu antamaan myös tasoitusta eli heidän Toyota Hiluxinsa perustuu vielä vanhaan neliveto-Hiluxiin. Overdrive -tallissa ajavat Argentiinan Lucio Alvarez, Ranskan Dakar-konkari Roman Chabot, Argentiinan Alejandro Yacopini, Hollannin Peter Van Merksteijn…niinpä ei ketään, jolla olisi mahdollisuus edes kärjen lähelle.

Dakarissa on myös se varjoon jäänyt vakioautoluokka, se varsinaisen luokka, jossa tiskiltä ostettava auto testataan. Viime vuonna sen voitti Christian Lavieille Toyota Land Cruiser 200 -mallilla, varsin ylivoimaisesti. Christian on nyt myös ajamassa vähän niin kuin nurkan takaa tehtaan palkkalistoilla (Team Land Cruiser). Autona on nytkin Toyota Land Cruiser VDJ 200.

Kuorma-autot

Negatiivinen yllätys oli Iveco/Petronas/De Rooyn keskittyminen Africa Eco Race erämaa rallin, joka pidetään 2.1-15.1.2018. De Rooy kritisoi voimakkaasti viime vuoden kisaa ja järjestelyitä, joten poisjäänti oli selvä jatko tälle. Jokatapauksessa iso isku Dakarille.

Africa Eco Race on noudattaa vanhan Dakarin kaavaa pienin muutoksiin. Rallin lähtöpaikka on Monaco, josta siirrytään kokoontumisajona Marokon Nadoriin, josta ralli varsinaisesti käynnistyy. Reitti kulkee Marokon, Länsi-Saharan, Mauretanian kautta Senegaliin ja maali on Senegalin pääkaupungissa Dakarissa. Vuoden 2018 Africa Eco Race -ralliin osallistuu reilut 100 kilpailijaa. Dakarin siirryttyä Etelä-Amerikkaan, loivat kaksi vanhaa ja tunnettua Dakar osallistujaa Africa Eco Racen eli rallin takaa löytyvät kolminkertainen Dakarin voittaja Rene Metge ja buggymies, kaksikertainen Dakar -voittaja Jean-Luis Schlesser. Eco -nimitys tulee hyväntekeväisyystyöstä, jota ralli harjoittaa maissa, joiden läpi ralli kulkee. Tällä hetkellä Africa Eco Race menee aikataulullisesti tarkoituksellisesti? päällekkäin Dakarin kanssa. Monacon startti on 31.12.2017 ja Senegalin Dakarissa pitäisi olla 14.1.2017.

Iveco Petronas De Rooyn Team kuitenkin osallistuu Dakarin, sillä Hollannin Ton van Genugten ajaa Teamin Iveco Powerstarilla. Toinen kysymys on paljonko hänestä on vastusta Kamaz-armeijalle Sotnikov, Mardeev, Nikolaev ja Shivbalov. Muita tuttuja Iveco kuljettajia ovat nyt Astana -tallissa ajava Kazakhstanin Artur Arcavichus ja Argentinan Federico Villagra Ypf Infinia Diesel -tallissa. Molemmat ovat saanet kisaa varten Ivecon Powerstarin De Rooyn Teamiltä.

Kamaz on saanut uuden 13 -litraisen suoran kutoskoneen Liebherriltä ja koneen sovittaminen tylppänokka Kamaziin vaati aika paljon muutoksia jousitukseen. Kamaz on esitellyt 4326 -mallin korvaajan ns. Kamaz-Torpedon, mutta sen kehitystyö valmiiksi kilpa-autoksi näyttää olevan hidasta. Torpedo on nykytyylin mukainen piikkinokka ja Kamaz myöntää kyllä sen edut, mutta kehitystyö on hidasta.

Valko-Venäjän MAZ lähtee Dakariin kolmen MAZ 5309RR voimin. Autoon on tehty hiukan muutoksia viimeisen Silk Way Rallyn jälkeen ja testaus on keskittynyt auton tehojen säilyttämiseen korkeassa ilmanalassa. Vaihdelaatikkoon on myös tehty pieniä muutoksia. MAZ on jo osoittanut kyvykkyytensä Dakarissa ja ykköskuljettajana lähtee Aleksandr Vasilevski, Siarhei Viazovich ajaa toista autoa ja kolmatta kuljettaa Aliaksei Vishneuski. MAZin tavoitteena on saada ainakin yksi auto podiumille.

Tatra -talleja on jäljellä enää kaksi. Buggyra Racing ja Alec Lopraisin Instaforex. Viime vuonna Tatroilla ajanut Riwald Dakar Team on vaihtanut Renaulteihin ja Bonvor Racing on lopettanut toimintansa kokonaan.

Alec Loprais lähtee Tatra Jamalilla eli piikkinokka Tatralla matkaan. Jamal on saanut uuden nimen ”Queen 69”. Paperilla auto kuuluu voittajasuosikkeihin. 950hv on puristettu 12.5 -litraisesta Gyrtechin turbolla ryyditetystä rivikuutosesta, vaihdelaatikkona 16-lovinen ZF:n manuaali, kisapaino 8.500kg, 50:50 painosuhde…viime vuonna Alec kärsi kardaaniongelmista, jotka eivät kestäneet kovaa rynkytystä. Nyt asia pitäisi olla kunnossa. Kokenut Loprais kuuluu voittajasuosikkeihin.

Buggyra Racing lähtee matkaan kolmen Tatran voimin. Ykköstähti on tietysti Martin Kolomy, joka ajaa Tatra Phoenixilla (tylppä nokka Tatralla). Häntä ovat tukemassa ensikertalaiset eli Martin Soltys Tatra Phoenixilla ja Pavel Vrnak Tatra 815 Fat Boy:lla. Viime vuonna matkaa hidastivat lukuisat pienet ongelmat, nyt niiden pitäisi olla muistoja vain. Buggyra teki viimeistely harjoituksen Dubain aavikolla ja ainakin sieltä kuului vain positiivista palautetta eli kaiken pitäisi olla kunnossa kovaan koitokseen.

Mammoet Motorsport lähtee kahdella Renault K520 -autolla. Tallin ykköskuski ja omistaja Martin van de Brink kokeili viime vuonna uutta pitkänokkaista Renault Sherpa CBH385 -mallia. Dakar oli vikojen sävyyttämää ja maalin tultiin liian monta kertaa hinaamalla. Seuraava yritys nokkamallille oli Silk Way Rally 2017. Tulokset eivät rohkaiseet, kaikki tallin autot keskeyttivät. Tämän vuoden Dakariin lähdetään kahdella Renault K520 -mallilla, joista viat on jo aikoja sitten ajettu ulos.

Japanilainen Hino -lähtee kahdella Hino 500 -autolla. Hinoja ajavat tutut isä ja poika eli Yoshimasa ja Teruhito Sugawara. Yhdeksi seuranta kohteeksi kannattaa valita Dakarspeed -tallissa Scania Torpedoa ajavaa hollannin Maurik Van Den Heuvel. Scania on kulkenut esim. Silk Way -rallissa ihan kärkitallien tahtiin.

Yksi suurista poisjääjistä on myös MAN -talli Eurol Veka, jonka kärkikuljettajat Hans Stacey ja Peter Versluis ajavat Africa Eco Race -kisassa. Kuorma-autoluokassa on kyllä reilut kymmenen MANia, mutta suurin osa niistä tallien huoltoautostatuksella esim. Peugeot, Overdrive ja MP Sports käyttävät MANia huoltoautona, joka voi antaa reitillä pika-avun. Mercedes ja Daf ovat pienien yksityistallien suosimia merkkejä, mahtuupa mukaan myös Euroopan pienvalmistajia eli tsekkiläinen LIAZ ja Alankomaiden Ginaf. Milloinkahan Sisu nähdään kapinoissa?

Dakarin 40 -vuotisjuhlaa varjostavat muutamien kilpailijoiden poisjäänti. Dakarin muuttaminen yhä enemmän nopeuskilpailu suuntaiseksi ei ole saanut kilpailijoilta paljon kannatusta. Tänä vuonna Perun mukaan ottaminen tuo lisää dyynipätkiä ja suunnistuksen osuutta on lisätty. Viime vuonna El Ninon aiheuttamat rankkasateet meinasivat vesittää koko kilpailun. Vuoden 2018 Dakar olisi säästymässä nyt El Ninolta. Boliviaan on kyllä luvattu sadetta suurin piirtein joka päiväksi, mutta mistään rankkasateista ei ole viime vuoden tapaan kysymys. Dakar on kuitenkin erämaarallien numero 1. Siitä kertovat tulokset, joiden mukaan Dakar on Formula F1 jälkeen seuratuin formaatti moottoriurheilu maailmassa. Kansallisuuksia on yhteensä 54 eri maasta ja nuorin osanottaja on 19 -vuotias Bike -luokassa ajava Argentiinan Juan Rojo. Dakar 2018 lähetetään 1.200 tuntia tv-ohjelmaa ympäri maailman 70 eri tv-kanavan voimin, toimittajia on akredoitunut vajaa 1.500 etc…eli kyseessä on enemmänkin kuin pelkkä ralli.